Tiiviysmittaus suurissa rakennuksissa

Kerrostalon tiiviysmittaus

Kerrostalojen ilmanpitävyys mitataan joko yksittäisistä huoneistoista, porras kerrallaan tai koko rakennus kerrallaan. Kerrostalon tiiviysmittaus voidaan toteuttaa myös joissakin tapauksissa sen omilla ilmanvaihtolaitteilla.  Koko kerrostalon ilmanpitävyyden arvioimiseksi yksittäisten huoneistojen mittausten pohjalta on mitattava huoneistoja siten, että valitaan yksi huoneisto alimmasta ja ylimmästä kerroksesta ja lisäksi yksi huoneisto joka toisesta välikerroksesta. Kerrostalon tiiveysmittauksen piiriin on kuuluttava vähintään 20% huoneistoista, mikäli mittaus suoritetaan huoneistokohtaisena.

Suomen rakennusmääräyskokoelma D3 2012 sanoo omilla IV-koneilla tehtävästä tiiviysmittauksesta seuraavaa:

Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25 % rakennuksen tilojen lämmitetystä netto-alasta voidaan rajata pois mittauksesta. Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4 (m3/(h m2)).

Muiden suurten rakennusten tiiviydenmittaus

Toimistotalo tiiviysmitataan sen omilla ilmanvaihtokoneilla, kaupallisilla laitteilla tai näiden yhteismittauksella. Ensisijaisesti kuitenkin tulee käyttää kalibroituja kaupallisia tiiviysmittauslaitteita, koska niillä saadaan aina luotettavampi tulos.

Suurten rakennusten tiiviysmittaus tehdään ensisijaisesti siis samalla tavalla kuin pientalojen tiiviysmittaus.

Tiiviysmittauksen suoritus

  1. Ennen tiiviysmittausta lasketaan kohteen vaipan pinta-ala ja lämmin ilmatilavuus.
  2. Rakennuksen kaikki tarkoituksenmukaiset aukot suljetaan ja tiivistetään teipillä, muovilla tai kumipalloilla.
  3. Ulko-oveen asennetaan tiiviysmittaus ovikehikko, jossa on kangas pingotettuna oveen. Kankaassa on reikä puhallinta varten.
  4. Rakennukseen asetetaan -50Pa alipaine puhaltimen avulla, jolloin vuotopaikat jäähdyttävät rakenteita lämpökameralla tehtävää vuotojen paikannusta varten.
  5. Rakennukseen ajetaan alipainetesti, jossa mitataan viidestä eri paine-erosta puhaltimen läpi virtaavan ilman määrä. Tämän jälkeen puhallin käännetään ja testi tehdään ylipainetestinä.
  6. Tiiviysmittaus testiohjelma laskee mitattujen arvojen perusteella rakennukselle ilmatiiviysluvut n50 1/h ja q50 m3/h m2.
  7. Mittauksesta laaditaan raportti, josta ilmenee mm. rakennuksen ilmavuotoluvut, tiiviysluokka, mittausaika ja paikka jne.

Lämpökuvaus tiiviysmittauksen yhteydessä

Lämpökuvaus tehdään lähes aina suurten rakennusten tiiviysmittauksen yhteydessä, koska siitä saatava hyöty on niin suuri. Lämpökuvauksella löydetään mm. eristeviat, kylmäsillat, ilmavuodot ja kosteusvauriot (osittain).

Pyydä tarjous kohteestasi!

Tiiviysmittaus käynnissä
Oveen asennetut puhaltimet tuottavat rakennukseen halutun paine-eron -50Pascalia.

Paine-eromittaus tiiviysmittauksen aikana.
Kuvassa mitataan paine-eroa Rakennuksen IV-koneen poistoilmapuhaltimen yli.