Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus

Pirkanmaan ja uudenmaan alueella

 

 

Soita meille
Ota yhteyttä

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus pähkinänkuoressa

  1. Luodaan rakennukseen alipaine
  2. Etsitään ilmavuodot ja tiivistetään tarvittaessa*
  3. Suoritetaan tiiviysmittaus

*Tiivistykset tilaajan toimesta.

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus hinta

  • Omakotitalo 500€ (650€)*

  • Sisältää tiiviysmittausraportin, vuotojen kartoituksen lämpökameralla ja matkakulut.

  • Paritalo 750€ (1000€)*

  • Sisältää tiiviysmittausraportin, vuotojen kartoituksen lämpökameralla ja matkakulut. Mitataan molemmat päädyt.

*Sis. alv. 24% ja matkakulut

*Suluissa oleva hinta sisltää myös vuotokartoitusraportin, mikä ei aina ole välttämätön

Tarvitsetko kiinteistöösi tiiveysmittausta? Ota rohkeasti yhteyttä yhteydenottolomakkeella tai soittamalla. Vastaamme nopeasti!

Soita meille
Ota yhteyttä

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus – hyödyt

Miksi tehdä vuotojen paikannus?

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus on aina suositeltavaa tehdä samalla kerralla. Pelkkä tiiveysmittaus ei kerro vuotojen sijaintia, vaan ainoastaan, kuinka paljon ilmavuotoja rakennuksessa on. Kun tiiviysmittauksen yhteydessä tehdään vuotojen kartoitus, niin saadaan selvitettyä ilmavuotojen tarkka sijainti.

Tiiveysmittauksen yhteydessä tehtävä vuotojen paikannus tehdään -50 Pa:n alipaineessa, jolloin vuotokohdat tulevat paremmin näkyviin perinteiseen lämpökamerakuvaukseen verrattuna. Lämpökameraa voidaan käyttää ilmavuotojen paikantamisessa, kun ulko- ja sisälämpötilaero on vähintään 5 C-astetta. Mitä suurempi tuo lämpötilaero on, sitä helpommin ilmavuotojen paikannus onnistuu. Ilma- ja lämpövuotojen paikantamiseen käytetään lämpökameraa ja tarvittaessa merkkisavuja.

 

 

Tiiveysmittauslaitteisto-800x800-1

4 syytä tehdä vuotojen paikannus tiiviysmittauksen yhteydessä

  1. Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus antaa edullisesti tärkeää tietoa rakennuksen korjattavista kohdista.
  2. Paikantamalla vuodot ja korjaamalla ne, voidaan välttyä kosteus- ja homevauriolta.
  3. Vuotojen paikannus ja -korjaus ennen tiiviysmittausta parantaa tiiviysmittaustulosta.
  4. Vuotojen paikannus rakennusvaiheessa helpottaa vikakohtien korjausta, kun pinnat on vielä helposti korjattavissa.
Soita meille
Ota yhteyttä

Tiiveysmittauksen ja vuotojen paikannuksen työvaiheet.

  1.     Ennen tiiveysmittausta lasketaan kohteen vaipan pinta-ala.
  2.     Rakennuksen kaikki tarkoituksenmukaiset aukot suljetaan ja tiivistetään teipillä, muovilla tai kumipalloilla.
  3.     Ulko-oveen asennetaan tiiviysmittaus ovikehikko, jossa on kangas pingotettuna oveen. Kankaassa on reikä puhallinta varten.
  4.     Rakennukseen asetetaan -50Pa alipaine puhaltimen avulla, jolloin kylmä ilmavirtaus jäähdyttää rakenteita reiän kohdalla lämpökameralla tehtävää vuotojen paikannusta varten.
  5.     Alipaineen aikana rakennuksen seinät, katto ja lattia lämpökuvataan ilmavuotojen, eristevikojen, kylmäsiltojen ja mahdollisten kosteusvaurioiden löytämiseksi.
  6.     Löydetyistä vuodoista helposti korjattavat, voidaan korjata heti vuotojen paikannuksen yhteydessä. Lopuista vuodoisa voidaan tehdä erillinen vuotokartoitus raportti.
  7.     Rakennukseen ajetaan alipainetesti, jossa mitataan kuudesta eri paine-erosta puhaltimen läpi virtaavan ilman määrä. Tiiviysmittaus sisältää vähintään alipainetestin ja tarvittaessa myös ylipainetestin.
  8.     Tiiviysmittaus testiohjelma laskee mitattujen arvojen perusteella rakennukselle ilmatiiviysluvun qE50 m3/h m2.
  9.     Tiiviysmittauksesta laaditaan raportti, josta ilmenee mm. rakennuksen ilmavuotoluvut, tiiviysluokka, mittausaika ja– paikka jne. Mahdolliseen vuotokartoitusraporttiin tulee pohjakuva, johon numeroidaan jokainen otettu lämpökamerakuva.

 

Ilmavuotojen kustannusvaikutus

Rakenteiden kautta kulkeutuvan vuotoilman lämmitykseen tarvitsevan energian laskemiseen tarvitaan 3 kaavaa jotka ovat esitetty Suomen Rakennusmääräyskokoelman osassa D3 2012. Lähtötietoina tarvitaan kohteen ilmavuotoluku q50, vaipan ala ja paikkakunnan lämmöntarveluku / astepäiväluku sekä tarkastelujakson pituus.
Rakenteiden epätiiviyksien kautta sisään ja ulos virtaavan vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Qvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.1.

Qvuotoilma  = Hvuotoilma (Ts – Tu) ∆t /1000      Kaava 2.2.1

Qvuotoilma      vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia, kWh
Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
Ts      sisäilman lämpötila, ºC
Tu      ulkoilman lämpötila, ºC
∆t      ajanjakson pituus, h
1000      kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi

Vuotoilman ominaislämpöhäviö Hvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.2.

Hvuotoilma = ρi  cpi qv, vuotoilma            Kaava 2.2.2

Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
ρi       ilman tiheys, 1,2 kg/m³
Cpi       ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK)
qv,      vuotoilma vuotoilmavirta, m³/s

Vuotoilman vuotoilmavirta qv lasketaan kaavalla 2.2.3.

qv,vuotoilma (m3/s) = (q50 / 3600*X)*Avaippa      Kaava 2.2.3

X = kerroin :
1-kerroksinen 35,
2-kerroksinen 24,
3-4 kerroksinen 20,
5 ja sitä korkeammille 15.

X-kerroin perustuu kenttäkokeiden tuloksiin jolla kertoimella muutetaan 50 Pa paine-erolla tapahtuva ilmavuotomäärä vastaamaan normaalia käyttötilanteen paine-eron ilmavuotomäärää.

Lasketaan esimerkiksi Rovaniemelle rakennettavan sähkölämmitteisen teollisuushallin tarvitsema vuotoilman energiantarve seuraavilla lähtötiedoilla:
q50= 4
Avaippa=1000m2
Energian hinta=0,13€/kWh
Hallin korkeus vastaa 3-4 kerroksista rakennusta

qv,vuotoilma (m3/s) = (4 / 3600*20)*1000 = 0,556 m3/s

Hvuotoilma = 1,2*1000*0,556 m3/s = 666,7 W/C

Qvuotoilma  = 666,7 W/C *6000vrkC*24h /1000 = 96000 kWh/v

Kulutus: 96000 kWh/v*0,13€/kWh = 12480 €

Jos vaipan ilmavuotoluku kyseisessä hallissa olisi tiiviysmittaus testin jälkeen 1 (q50= 1), vastaavasti energiankulutus olisi neljäs osa eli 3120 €.

Lähde: www.paloniitty.fi

Aiheeseen liittyviä linkkejä