Vuotojen paikannus

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus pientaloissa

Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus on suositeltavaa tehdä samalla kerralla. Pelkkä tiiveysmittaus ei kerro vuotojen sijaintia, vaan tulos kertoo kuinka paljon ilmavuotoja on. Tiiveysmittaus ja vuotojen paikannus tehdään -50 Pa:n alipaineessa, jolloin vuotokohdat tulevat paremmin näkyviin. Uuden omakotitalon alipaine normaaliolosuhteissa on noin -3 Pa alakerrassa. Lämpökameraa voidaan käyttää ilma- ja lämpövuotojen paikantamisessa, kun ulko- ja sisälämpötilaero on vähintään 5 C-astetta. Mitä suurempi tuo lämpötilaero on, sitä paremmin ilmavuotojen paikannus onnistuu. Vuotojen paikannus tehdään ennen tiiviysmittausta. Ilma- ja lämpövuotojen paikantamiseen käytetään lämpökameraa ja tarvittaessa merkkisavuja.

Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus työvaiheet.

  1.     Ennen tiiviysmittausta lasketaan kohteen vaipan pinta-ala ja lämmin ilmatilavuus.
  2.     Rakennuksen kaikki tarkoituksenmukaiset aukot suljetaan ja tiivistetään teipillä, muovilla tai kumipalloilla.
  3.     Ulko-oveen asennetaan tiiviysmittaus ovikehikko, jossa on kangas pingotettuna oveen. Kankaassa on reikä puhallinta varten.
  4.     Rakennukseen asetetaan -50Pa alipaine puhaltimen avulla, jolloin kylmä ilmavirtaus jäähdyttää rakenteita reiän kohdalla lämpökameralla tehtävää vuotojen paikannusta varten.
  5.     Alipaineen aikana rakennuksen seinät, katto ja lattia lämpökuvataan ilmavuotojen, eristevikojen, kylmäsiltojen ja mahdollisten kosteusvaurioiden löytämiseksi.
  6.     Rakennukseen ajetaan alipainetesti, jossa mitataan viidestä eri paine-erosta puhaltimen läpi virtaavan ilman määrä. Tämän jälkeen puhallin käännetään ja testi tehdään ylipainetestinä. Tiiviysmittaus sisältää vähintään alipainetestin.
  7.     Tiiviysmittaus testiohjelma laskee mitattujen arvojen perusteella rakennukselle ilmatiiviysluvut n50 1/h ja q50 m3/h m2.
  8.     Mittauksesta laaditaan raportti, josta ilmenee mm. rakennuksen ilmavuotoluvut, tiiviysluokka, mittausaika ja –(viiva)paikka jne. Raportin liitteenä on pohjakuva, josta ilmenee vuotopaikkojen sijainnit, mittauspöytäkirja, testitulos ja tiiviysmittausraportti.
 
 

Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus hinta

Mikäli vuotojen paikannuksessa ei löydetä työvirheistä johtuvia ilma- tai lämpövuotoja, emme veloita tästä palvelusta mitään. Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus -palvelun hinta lasketaan tapauskohtaisesti. Hintaan vaikuttaa mm. rakennuksen tyyppi ja koko. Suurten kohteiden tai usean pientalon yhteismittauksissa ilmavuotojen paikannus ja muut palvelut ovat yksikköhinnaltaan entistä edullisempia.

Hyödyt tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus -palvelussa

  •       Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus antaa edullisesti tärkeää tietoa rakennuksen korjattavista kohdista.
  •       Ilmavuotojen paikantaminen on erittäin tärkeää, koska paikantamalla vuodot ja korjaamalla ne vältytään kosteus- ja homevauriolta.
  •       Vuotojen paikannus ja korjaus ennen tiiviysmittausta parantaa tiiviysmittaustulosta.
  •       Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus rakennusvaiheessa helpottaa vikakohtien korjausta, kun pinnat on vielä helposti korjattavissa.
 

Ilmavuotojen kustannusvaikutus

Rakenteiden kautta kulkeutuvan vuotoilman lämmitykseen tarvitsevan energian laskemiseen tarvitaan 3 kaavaa jotka ovat esitetty Suomen Rakennusmääräyskokoelman osassa D3 2012. Lähtötietoina tarvitaan kohteen ilmavuotoluku q50, vaipan ala ja paikkakunnan lämmöntarveluku / astepäiväluku sekä tarkastelujakson pituus.
Rakenteiden epätiiviyksien kautta sisään ja ulos virtaavan vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Qvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.1.

Qvuotoilma  = Hvuotoilma (Ts – Tu) ∆t /1000      Kaava 2.2.1

Qvuotoilma      vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia, kWh
Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
Ts      sisäilman lämpötila, ºC
Tu      ulkoilman lämpötila, ºC
∆t      ajanjakson pituus, h
1000      kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi

Vuotoilman ominaislämpöhäviö Hvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.2.

Hvuotoilma = ρi  cpi qv, vuotoilma            Kaava 2.2.2

Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
ρi       ilman tiheys, 1,2 kg/m³
Cpi       ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK)
qv,      vuotoilma vuotoilmavirta, m³/s

Vuotoilman vuotoilmavirta qv lasketaan kaavalla 2.2.3.

qv,vuotoilma (m3/s) = (q50 / 3600*X)*Avaippa      Kaava 2.2.3

X = kerroin :
1-kerroksinen 35,
2-kerroksinen 24,
3-4 kerroksinen 20,
5 ja sitä korkeammille 15.

X-kerroin perustuu kenttäkokeiden tuloksiin jolla kertoimella muutetaan 50 Pa paine-erolla tapahtuva ilmavuotomäärä vastaamaan normaalia käyttötilanteen paine-eron ilmavuotomäärää.

Lasketaan esimerkiksi Rovaniemelle rakennettavan sähkölämmitteisen teollisuushallin tarvitsema vuotoilman energiantarve seuraavilla lähtötiedoilla:
q50= 4
Avaippa=1000m2
Energian hinta=0,13€/kWh
Hallin korkeus vastaa 3-4 kerroksista rakennusta

qv,vuotoilma (m3/s) = (4 / 3600*20)*1000 = 0,556 m3/s

Hvuotoilma = 1,2*1000*0,556 m3/s = 666,7 W/C

Qvuotoilma  = 666,7 W/C *6000vrkC*24h /1000 = 96000 kWh/v

Kulutus: 96000 kWh/v*0,13€/kWh = 12480 €

Jos vaipan ilmavuotoluku kyseisessä hallissa olisi tiiviysmittaus testin jälkeen 1 (q50= 1), vastaavasti energiankulutus olisi neljäs osa eli 3120 €.

Lähde: www.paloniitty.fi

 

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä

VTT:n tutkimus – Huono ilmanpitävyys aiheuttaa 40% isommat lämmityskustannukset hyvään verrattuna

Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus auttaa löytämään esim. tällaisia vuotopaikkoja.
Tiiviysmittaus ja vuotojen paikannus tuo esiin rakennusvirheitä. Lattian ja seinän liittymän ilmavuoto kuvattu -50Pa:n alipaineessa